Kaivetaan kuoppa jotta voidaan täyttää se.

Siinä se on, kuoppa.

Viime viikko onkin sitten kaiveltu. Ja roudattu. Ensin kaivetaan, jotta voidaan sitten täyttää se kaivettu kuoppa... Mulla on vielä niiiin paljon mitä en tästä rakentamisesta ymmärrä.

Ensi viikkoa odotan jo aivan innolla. Ensi perjantaina tontilla pitäisi näyttää jo niin erilaiselta, kun on hieno sepelipatja odottamassa paaluttajaa. Kunhan kaikki vaan menee hyvin.

Yhtä innoissaan kuin olen, yhtä jännittynyt olen. Nyt ollaan ensimmäistä kertaa siinä vaiheessa, että aikataulut pitää osua nappiin. Pohjan on oltava valmis, jotta paaluttaja pääsee tekemään työnsä, jotta perustus porukka pääsee tekemään oman työnsä. Ja sitten odotellaankin jo pian talopakettia. IIK!! Mutta ei nyt mennä asioiden edelle. Jottei tää "rakentaminen" olisi liian helppoa, nyt pitää vielä jännittää säitä vähän lisää. Paljonko tulee pakkasta ja paljonko tulee lunta. Ei pliis nyt pakkasta, eihän!

Yritän pitää tän coolina, mutta tässä on menty taas sellaista ylämäkeä alamäkeä että heikompaa varmaan jo pelottaisi tässä kyydissä. Eikä mitään, seuraavaa viikkoa kohti ja nyt tätä kirjottaessa alkaa jännittää niin paljon, että voisiko jo vaan olla ensi perjantai?