Ei toivottuja vieraita raksalla

Kuinkahan moni omakotitalotyömaa on valvottu?

No, meidän on tästä päivästä lähtien.

Eipä ollut mukava yllätys tänään äitienpäivän aamupäivänä (eikä olisi ollut minään muunakaan aamuna) kun talolle mennessä mies totesi, että tänne on yrittänyt joku sisään!

Raksaoven salpaa oltiin väännelty. Näppärät rosvot olivat lavalta ottaneet rikkinäisen niittipyssyn ja sillä yrittäneet väännellä lukkoa auki. Eivät olleet onneksi onnistuneet. Liekö suunnitelmissa tulla takaisin... No nyt heitä odottaa kamera.

Haettiin myös kaikki työkalut pois. Onneksi talolla ei  ole vielä paljoa arvokasta irtotavaraa, joten työkalut oli helppo viedä pois pitkäkyntisten saatavilta.

Hankittiin miehen perheen mökille valvontakamerajärjestelmä muutama viikko takaperin. Lähinnä talvea varten, että voi seurata lumitilannetta. Appivanhemmat totesi, että pitäkää te kamera ja järjestelmä nyt raksan ajan.

Tutkittiin laitteet ja testattiin, mutta hyväuskoisina ajateltiin kumminkin, että tuskin niitä nyt tarvitaan. Ja niin ne jäi tuohon odottelemaan. Niinhän siinä vain kävi, että käyttöön ne nyt sitten meni. Onneksi näin! Että oli heti mistä ottaa käyttöön. Nyt vaan vielä isot kyltit tontin ja talon kulmalle, että varmasti tietävät pääsevänsä kuvaan jos omin luvin meidän talolle yrittävät!

Lähinnä ärsyttää. Mutta onneksi (!) eivät olleet päässeet sisään, sillä kyllä sieltä olisi monen tuhannen euron edestä löytynyt niitä työkaluja.

Vaikka tuleva koti on vielä ihan raksa työmaa, niin kyllä siinä silti kytee ajatus, että miten joku kehtaa meidän kotiin yrittää tunkeutua!?

Eihän se kamerakaan kaikkia yrittäjiä estä, mutta kyllä se tuo vähän rauhaa yöuniin. Kunhan sitä nyt ei ihan ala yötä myöten kyttäämään koneelta livekuvaa, mitä talolla tapahtuu...

Meidän kaunis katto

Tässähän on jo vierähtänyt tovi, kun täällä olen viimeksi käynyt kirjottelemassa. Kevät väsymystä varmaankin. Onneksi ei miehellä. Hän on tällä hetkelläkin ahertamassa tulevaa kotia valmiiksi. Onni on mies joka innoissaan rakentaa, eikä meinaa pysyä poissa talolta (ei edes vappuna) 💕

Instagramin seuraajat (@cubosta) tietävät, että tällä aikaa talo on saanut katon. Arvoisensa hatun. Hienon konesaumapeltikaton!

Tämä vaihe oli meille "helppo". Ystävä on peltiseppä, joten ei ollut epäselvyyttä millainen katto meille tulee, ja kuka sen tekee.
Viime viikon ovat puurtaneet katolla pitkää päivää ja tänään tuli valmista.
Säät eivät ihan katolla olijoita suosineet; yhdenkin päivän aikana tuli lunta, räntää, vettä ja ukkosta! Mutta sinnikkäästi tekivät, ja nyt meillä on kaunis "katto pään päällä".

Katto on niin upea, että saatte nyt ihailla sitä vähän joka suunnasta.

Ulkoapäin voisi kuvitella, että on jo kovinkin valmista. Mutta sisällä on vielä "vähän eri meininki".

Altapäinkin talo valmistuu. Putkari on ahkeroinut alapohjassa. Sieltä se eräskin päivä kaivautui luukusta ulos kun olin tontilla käymässä. Meillä on siis tuulettuva alapohja ja lattian alla on noin metrin verran "tyhjää" tilaa (putkista täyttyvää tilaa) missä ryömiä.

Nyt on vuorossa höyrynsulkujen ahkerointi, jotta saataisiin puhallusvillat tilattua ja eristystyö alkuun.

Eikö olekin hienoa, kun täällä kirjottelen näistä vaiheista, ihan kun tietäisinkin niistä jotain 😁

Todellisuudessa höyrynsulut on mulle sinistä muovia mitä tulee kattoon, eikä mitään ajatustakaan miksi, miten tai mihin sitä tarvitaan. Onneksi mun ei tarvitse tietää tai ymmärtää kaikkea!

Mutta seuraava vaihe josta haluankin jo ymmärtää ja tietää huomattavasti enemmän on lattia. Meille tulee betonilattia. Se aihe vaatii ihan oman tekstinsä, joten siitä varmaankin seuraavalla kerralla.